Ranskan departementit

Ranskan aluehallinnon yksikkö

Departementti (ransk. département) on aluehallinnon yksikkö Ranskassa. Departementteja on 101, joista 96 sijaitsee Euroopassa ja jotka on ryhmitelty 18 alueeseen, région, joista 13 sijaitsee Euroopassa. Departementit jaetaan edelleen 342 arrondissementtiin. Ranskan hallitus nimittää prefektin (préfet) jokaisen departementin johtoon ja departementin asukkaat valitsevat sille yleisneuvoston, conseil général.

Kartta Ranskan departementeista ja niiden pääkaupungeista.

Useimmat departementit ovat saaneet nimensä jokien mukaan. Jokaisella departementilla on lisäksi järjestysnumero, jota yleisesti käytetään nimen yhteydessä, postinumeroissa ja autojen rekisterikilvissä. Numerointi on alkujaan ollut aakkosjärjestyksen mukainen, mutta departementtijakoon myöhemmin tehtyjen muutosten vuoksi numeroinnissa on nykyään muutamia poikkeuksia aakkosellisuudesta. Departementtien toimivaltaan kuuluvat sosiaalihuolto, liikenne, collèget peruskoulun yläluokat ja kulttuuri.

Historiamuokkaa

Departementit luotiin Ranskan vallankumouksen yhteydessä vuonna 1790 aluehallinnon yhtenäistämiseksi. Sitä ennen Ranska oli jaettu provinsseihin, joilla saattoi olla hyvinkin suuri itsehallinto ja hyvinkin merkittävästi toisistaan poikkeavia lakeja. Departementtien koko suunniteltiin niin, että matka niiden pääkaupunkiin kesti yhden päivän hevosella departementin rajoilta. Alun perin departementteja oli 83 kappaletta. Enimmillään departementteja oli 130 kappaletta vuonna 1811, kun Napoleon liitti keisarikuntaansa laajoja alueita ympäröivistä maista. Napoleonin kukistumisen jälkeen Ranskan alueet palautuivat samoiksi kuin vuonna 1790. Departementtien lukumääräksi tuli kuitenkin 86, kun Rhône-et-Loire'n departementti jaettiin kahtia Rhônen ja Loiren departementeiksi ja luotiin Vauclusen ja Tarn-et-Garonnen departementit. Vuonna 1860 Ranskassa oli 89 departementtia sen jälkeen, kun Nizza ja Savoiji liitettiin Ranskaan. Nizzan alueelle luotiin Alpes-Maritimesin departementti, ja Savoiji jaettiin Savoien ja Haute-Savoien departementteihin.

Vuonna 1871 Ranska menetti Saksan keisarikunnalle Elsass-Lothringenin, joka käsitti Alsacen maakunnan kaksi departementtia (Bas-Rhin ja Haut-Rhin sekä suurimman osan Mosellen departementista). Tällöin departementtien lukumäärä väheni 86:een sillä Mosellen departementin jäljelle jäänyt osa yhdistettiin Meurthen departementin kanssa uudeksi Meurthe-et-Mosellen departementiksi. Tämä alue liitettiin takaisin Ranskaan vuonna 1919, jolloin departementtien lukumäärä kasvoi jälleen 89:een ja lopulta 90:een vuonna 1922, kun muodostettiin Territoire de Belfort'in departementti.

Muutamat Ranskan siirtomaistaRanskan Guayana, Guadeloupe, Martinique ja Réunion – muutettiin vuonna 1946 Ranskan merentakaisiksi departementeiksi. Lisäksi Ranskalla oli Algeriassa vielä viisi departementtiä vuoteen 1956 asti ja viisitoista vuoteen 1962 asti, jolloin maa itsenäistyi.

Vuoden 1968 alussa muutettiin Pariisin seudun departementtijakoa. Seinen departementista muodostettiin neljä pienempää departementtia Pariisi, Hauts-de-Seine, Seine-Saint-Denis ja Val-de-Marne, joista ensin mainittu käsittää ainoastaan Pariisin kaupungin alueen. Samalla Seine-et-Oisen departementti jaettiin kolmeen departementtiin: Essonne, Yvelines ja Val-d'Oise. Kun Korsika vuonna 1976 jaettiin vielä Corse-du-Sud'in ja Haute-Corsen departementteihin, oli niitä tasan sata, joista neljä merentakaisia.

31. maaliskuuta 2011 Mayottesta tuli Ranskan 101. departementti. Liittymisestä lähemmin Ranskan yhteyteen päätettiin kansanäänestyksessä, jossa 95,2 prosenttia äänestäneistä mayottelaisista oli liittymisen kannalla.[1]

Luettelo Ranskan nykyisistä departementeistamuokkaa

NumeroVaakunaDepartmentti[2]Prefektuuri pääkaupunkiAlue
01 AinBourg-en-BresseAuvergne-Rhône-Alpes
02 AisneLaonHauts-de-France
03 AllierMoulinsAuvergne-Rhône-Alpes
04 Alpes-de-Haute-ProvenceDigne-les-BainsProvence-Alpit-Riviera
05 Hautes-AlpesGapProvence-Alpit-Riviera
06 Alpes-MaritimesNiceProvence-Alpit-Riviera
07 ArdèchePrivasAuvergne-Rhône-Alpes
08 ArdennesCharleville-MézièresGrand Est
09 AriègeFoixOksitania
10 AubeTroyesGrand Est
11 AudeCarcassonneOksitania
12 AveyronRodezOksitania
13 Bouches-du-RhôneMarseilleProvence-Alpit-Riviera
14 CalvadosCaenNormandia
15 CantalAurillacAuvergne-Rhône-Alpes
16 CharenteAngoulêmeUusi-Akvitania
17 Charente-MaritimeLa RochelleUusi-Akvitania
18 CherBourgesCentre-Val de Loire
19 CorrèzeTulleUusi-Akvitania
20 CorseAjaccioKorsika
21 Côte-d'OrDijonBurgundi-Franche-Comté
22 Côtes-d'ArmorSaint-BrieucBretagne
23 CreuseGuéretUusi-Akvitania
24 DordognePérigueuxUusi-Akvitania
25 DoubsBesançonBurgundi-Franche-Comté
26 DrômeValenceAuvergne-Rhône-Alpes
27 EureÉvreuxNormandia
28 Eure-et-LoirChartresCentre-Val de Loire
29 FinistèreQuimperBretagne
30 GardNîmesOksitania
31 Haute-GaronneToulouseOksitania
32 GersAuchOksitania
33 GirondeBordeauxUusi-Akvitania
34 HéraultMontpellierOksitania
35 Ille-et-VilaineRennesBretagne
36 IndreChâteaurouxCentre-Val de Loire
37 Indre-et-LoireToursCentre-Val de Loire
38 IsèreGrenobleAuvergne-Rhône-Alpes
39 JuraLons-le-SaunierBurgundi-Franche-Comté
40 LandesMont-de-MarsanUusi-Akvitania
41 Loir-et-CherBloisCentre-Val de Loire
42 LoireSaint-ÉtienneAuvergne-Rhône-Alpes
43 Haute-LoireLe Puy-en-VelayAuvergne-Rhône-Alpes
44 Loire-AtlantiqueNantesPays de la Loire
45 LoiretOrléansCentre-Val de Loire
46 LotCahorsOksitania
47 Lot-et-GaronneAgenUusi-Akvitania
48 LozèreMendeOksitania
49 Maine-et-LoireAngersPays de la Loire
50 MancheSaint-LôNormandia
51 MarneChâlons-en-ChampagneGrand Est
52 Haute-MarneChaumontGrand Est
53 MayenneLavalPays de la Loire
54 Meurthe-et-MoselleNancyGrand Est
55 MeuseBar-le-DucGrand Est
56 MorbihanVannesBretagne
57 MoselleMetzGrand Est
58 NièvreNeversBurgundi-Franche-Comté
59 NordLilleHauts-de-France
60 OiseBeauvaisHauts-de-France
61 OrneAlençonNormandia
62 Pas-de-CalaisArrasHauts-de-France
63 Puy-de-DômeClermont-FerrandAuvergne-Rhône-Alpes
64 Pyrénées-AtlantiquesPauUusi-Akvitania
65 Hautes-PyrénéesTarbesOksitania
66 Pyrénées-OrientalesPerpignanOksitania
67 Bas-RhinStrasbourgGrand Est
68 Haut-RhinColmarGrand Est
69 Rhône LyonAuvergne-Rhône-Alpes
69M Lyon Metropolis[3]LyonAuvergne-Rhône-Alpes
70 Haute-SaôneVesoulBurgundi-Franche-Comté
71 Saône-et-LoireMâconBurgundi-Franche-Comté
72 SartheLe MansPays de la Loire
73 SavoieChambéryAuvergne-Rhône-Alpes
74 Haute-SavoieAnnecyAuvergne-Rhône-Alpes
75 PariisiPariisiÎle-de-France
76 Seine-MaritimeRouenNormandia
77 Seine-et-MarneMelunÎle-de-France
78 YvelinesVersaillesÎle-de-France
79 Deux-SèvresNiortUusi-Akvitania
80 SommeAmiensHauts-de-France
81 TarnAlbiOksitania
82 Tarn-et-GaronneMontaubanOksitania
83 VarToulonProvence-Alpit-Riviera
84 VaucluseAvignonProvence-Alpit-Riviera
85 VendéeLa Roche-sur-YonPays de la Loire
86 ViennePoitiersUusi-Akvitania
87 Haute-VienneLimogesUusi-Akvitania
88Q VosgesÉpinalGrand Est
89 YonneAuxerreBurgundi-Franche-Comté
90 Territoire de BelfortBelfortBurgundi-Franche-Comté
91 EssonneÉvryÎle-de-France
92 Hauts-de-SeineNanterreÎle-de-France
93 Seine-Saint-DenisBobignyÎle-de-France
94 Val-de-MarneCréteilÎle-de-France
95 Val-d'OisePontoiseÎle-de-France
Merentakaiset departementit
971 GuadeloupeBasse-TerreGuadeloupe
972 MartiniqueFort-de-FranceMartinique
973 GuayanaCayenneGuayana
974 RéunionSaint-Denis de la RéunionRéunion
976 MayotteMamoudzouMayotte


Huomautuksia

  • 1. Ranskan merentakaisilla departementeilla on vastaavanlainen status manner-Ranskan departementteihin nähden. Ne kuuluvat siten konkreettisesti Ranskaan, Euroopan unioniin ja euroalueeseen sekä jokainen niistä muodostaa samalla oman alueensa région.

Huomautuksia

  • 1. Ranskan merentakaisilla departementeilla on vastaavanlainen status manner-Ranskan departementteihin nähden. Ne kuuluvat siten konkreettisesti Ranskaan ja Euroopan unioniin sekä jokainen niistä muodostaa samalla oman alueensa région.

Luettelo Ranskan entisistä departementeistamuokkaa

Departmentti[4]Prefektuuri pääkaupunkiVuosina[4]Tietoa[4]
Rhône-et-Loire[5]Lyon1790–1793jaettu Rhôneen ja Loireen 12. elokuuta 1793.
Korsika[6]Bastia1790–1793jaettu Goloon ja Liamoneen.
Golo [6]Bastia1793–1811Liamone yhdistyi Korsikaan.
Liamone[6]Ajaccio1793–1811Liamone yhdistyi Korsikaan.
Mont-Blanc[7]Chambéry1792–1815entinen Savoyn herttuakunta, Piedmonten ja Sardinian kuningaskunnan alue joka palautettiin Piemont-Sardinian alueeksi Napoleonin sotien jälkeen. Departamentti liittyi Savoien ja Haute-Savoien kanssa yhteen.
Léman[8]Geneve1798–1814Muodostui, kun Geneven tasavalta liitettiin ensimmäiseen Ranskan imperiumiin. Geneve lisättiin alueeseen, johon otettiin useilta muilta departamenteiltä maata Lémanin luomiseksi. Departamentti vastaa nykyistä Sveitsin Geneven kantonia ja osia nykyisistä Ranskan departementeista Ain ja Haute-Savoieta.
Meurthe [9]Nancy1790–1871Meurthe lakkasi olemasta kun Saksan keisarikunta liitti Alsace-Lorrainen vuonna 1871 valtakuntaan eikä sitä luotu uudelleen sen jälkeen, kun alue palautettiin osaksi Ranskaa Versaillesin sopimuksella.
Seine[4]Pariisi1790–1967Nimenä vuosina 1790–1795 Pariisi (Paris). Seine jakautui 1. tammikuuta 1968 neljään uuteen departementtiin: Pariisiin, Hauts-de-Seineen, Seine-Saint-Denisiin ja Val-de-Marneen.
Seine-et-Oise[10]Versailles1790–1968Seine-et-Oise jakautui 1. tammikuuta 1968 neljään uuteen departementtiin: Yvelinesiin, Val-d'Oiseen, Essonneen ja Val-de-Marneen.
Korsika[11]Ajaccio1811–1975Korsika jakautui 15. syyskuuta 1975 kahteen osaan: Corse-du-Sudiin ja Haute-du-Corseen.
Saint Pierre ja Miquelon[12]Saint-Pierre1976–1985Saint-Pierre ja Miquelon oli merentakainen departementti vuodesta 1976 asti, kunnes se muutettiin merentakaiseksi alueeksi 11. kesäkuuta 1985.
Corse-du-Sud[13]Ajaccio1975–2018yhdistettiin Haute-du-Corsen kanssa ja muodisti Korsikan.
Haute-Corse[13]Bastia1975–2018yhdistettiin Corse-du-Sudin kanssa ja muodisti Korsikan.

Ranskan Algeriassamuokkaa

Ranskan Algerian departementit 1957 - 1962
Kolme Algerian departementtitia1848

Toisin kuin muualla Ranskan Afrikassa Ranskan Algeria oli jaettu merentakaisiin departementtiteihin vuodesta 1848 aina sen itsenäistymiseen asti eli vuoteen 1962.

Ennen 1957[14]
SijaDepartmenttiPrefektuuri pääkaupunkiVuodet
91AlgerAlger1848–1957
92OranOran1848–1957
93ConstantineConstantine1848–1957
9CBôneAnnaba1955–1957


1957–1962[14]
SijaDepartmenttiPrefektuuri pääkaupunkiVuodet
8AOasisOuargla1957–1962
8BSaouraBéchar1957–1962
9AAlgerAlger1957–1962
9BBatnaBatna1957–1962
9CBôneAnnaba1955–1962
9DConstantineConstantine1957–1962
9EMédéaMédéa1957–1962
9FMostaganemMostaganem1957–1962
9GOranOran1957–1962
9HOrléansvilleChlef1957–1962
9JSétifSétif1957–1962
9KTiaretTiaret1957–1962
9LTizi OuzouTizi Ouzou1957–1962
9MTlemcenTlemcen1957–1962
9NAumaleSour el Ghozlane1958–1959
9PBougieBéjaïa1958–1962
9RSaïdaSaïda1958–1962

Nimenmuutoksetmuokkaa

Monet departementit ovat muuttaneet nimensä niiden perustamisen jälkeen, useimmiten sen takia, koska entinen nimi koettiin loukkaavaksi, kuten liitteet bas matala tai inférieur alempi.

Lähteetmuokkaa

  1. Shirbon, Estelle: Indian Ocean island votes to become fully French Reuters.com. 29. maaliskuuta 2009. Thomson Reuters Corporate. Viitattu 13.4.2009. (englanniksi)
  2. Carte de la France par Departements Français Bienvenue sur 1France, vous êtes actuellement sur la page de la Carte des Departements de France.. Arkistoitu 14.10.2018. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)
  3. Métropole de Lyon ou Département du Rhône ? Grand Métropole de Lyon. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)
  4. a b c d Départements modifiés Sorbonne. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)
  5. LA CREATION DU DEPARTEMENT DE RHONE-ET-LOIRE PHIAAC. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)
  6. a b c Corse-du-Sud et Haute-Corse : d'où vient le nom de ces départements ? Le Parisien. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)
  7. Le département du Mont-Blanc circonscriptions, organisation et personnel administratif de la Savoie de 1792 à 1815 Savoie Conseil General (ranskaksi)
  8. Le département du Léman La Maraîchine Normande. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)
  9. Histoire du département de la Meurthe-et-Moselle (Région Lorraine) LA FRANCE PITTORESQUE. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)
  10. Ancien département : Seine-et-Oise Historique Ancien département : Seine-et-Oise. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)
  11. L’histoire des Archives départementales L’héritage historique Corse du Sud[vanhentunut linkki](ranskaksi)
  12. Un département français d’outre-mer Saint-Pierre-et-Miquelon (France) Collectivité territoriale française. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)
  13. a b Morgane Rubetti. "Corse : cinq questions pour comprendre les élections territoriales", 1 December 2017. Luettu 2 December 2017. 
  14. a b Départements d'Algérie entre 1848 et 1962 , période entre 1848 et 1957 période entre 1957 et 1962 - liste complète - plaques d'immatriculation des voitures en Algérie Bab El Oued Story. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)

Aiheesta muuallamuokkaa