Minsk

Valko-Venäjän pääkaupunki

Minsk (valkoven. Мінск, ven. Минск) on Valko-Venäjän pääkaupunki ja asukasluvultaan maan suurin kaupunki. Minsk on hallinnollisesti suoraan tasavallan alaisuudessa tasavallan alueiden (maakuntien) tapaan.

Minsk
Мінск
Минск
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Minsk

Koordinaatit: 53°54′8.04″N, 27°33′42.69″E

ValtioValko-Venäjä Valko-Venäjä
Perustettu1067
Kaupunkioikeudet1499
Hallinto
 – PormestariMikalai Ladutska
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala305,47 km²
Korkeus280,4 m
Väkiluku (2009)  ([1])1 836 808
AikavyöhykeUTC+3
Suuntanumero(t)

+375-17 (ulkomailta)

8-017 (maan sisäinen)[2][3]
Minskin osuus Valko-Venäjän vuoden 2012 BKT:stä oli 129 258,247 mrd. BYR eli 11,40 mrd. EUR eli 24,37 % maan BKT:stä.
Huom. BKT:n aluetilastossa 16,0 % maan BKT:stä oli kohdentamatta alueille.
[4][5]









Kaupungissa asuu yli 1,9 miljoonaa ihmistä,[1] siellä on 14 yliopistoa ja se on Valko-Venäjän opetuksen ja kulttuurin keskus sekä tärkeä teollisuuskaupunki. Vuonna 2012 kaupungin osuus oli noin neljäsosa koko maan bruttokansantuotteen kertymisessä.[4]

Minsk on myös Minskin alueen (ympäröivä maakunta) ja Minskin piirin keskus. Kaupungissa sijaitsee Itsenäisten valtioiden yhteisön päämaja.

Historiamuokkaa

Pääartikkeli: Minskin historia

Minskin alueen asutushistoria alkaa viimeistään 800-luvulta. Se oli Kiovan Venäjän hallussa vuoteen 980 mennessä. Kaupungin nimi mainitaan historiallisissa dokumenteissa vasta vuonna 1067, mitä pidetään siksi kaupungin perustamisvuotena. Kronikan mukaan vuoden 1067 maaliskuussa kaupunki tuhottiin Kiovan ruhtinaan ja Polatskin ruhtinaan joukkojen välisessä taistelussa. Kaupungin väestö ja karja hävitettiin perinpohjaisesti myös 1084 ja 35 vuotta myöhemmin.[6]

Kiovan jälkeen kaupunkia hallitsivat liettualaiset ja puolalaiset. Vuonna 1654 Venäjän Aleksei Mihailovitšin joukot valloittivat Minskin. Puolalaiset kaappasivat sen takaisin 1667. Kaupunki kärsi pahoin sotatoimista. Myös suuri Pohjan sota teki tuhoja, kun Ruotsin Kaarle XII ja Venäjän Pietari Suuri valloittivat kaupungin vuosina 1708 ja 1709.

Vuoden 1793 Puolan toisessa jaossa Minsk liitettiin Venäjän keisarikuntaan, jossa siitä tuli Minskin kuvernementin hallintokeskus. Venäjä perusteli alueen haltuunottoa ”vaarallisen vallankumouksen” torjumisella. 1800-luvun aikana kaupunkia ja sen kulkuyhteyksiä kehitettiin voimakkaasti. Valko-Venäjän itsenäistymisajatus tuli selkeästi esille joulukuussa 1917 pidetyssä Minskin konferenssissa, ja maaliskuussa 1918 itsenäisyysliike julisti Valko-Venäjän kansantasavallan syntyneeksi. Ajatus jäi kuitenkin haaveeksi ja alue liitettiin Neuvostoliittoon.[7]

Vuonna 1939 kaupungissa asui runsas 238 000 henkeä. Valkovenäläisiä oli 124 000 (runsas puolet) ja juutalaisia noin 71 000 (vajaa kolmannes).[8] Vuosille 1937–41 ajoittuvat mittavat Stalinin puhdistukset kaupungissa; kymmenien tuhansien ihmisten teloituksista muistuttavat Minskin kehätien pohjoispuolella sijaitsevat Kurapatyn metsän ristit. Toisessa maailmansodassa Minsk oli Saksan miehittämä 28. kesäkuuta 1941 ja 3. heinäkuuta 1944 välisenä aikana[9] ja koko kaupunki vaurioitui pahasti. Saksalaiset miehittäjät surmasivat suuren osan kaupungin väestöstä. Heti kaupungin eteläpuolella sijaitsi sodan aikana Maly Trastsjanets -tuhoamisleiri.[10][11][12][13][14]

Asukasluvun kehitysmuokkaa

Vuosi1811[15]1840[16]1863[15]1897[17]1914[15]1931[18]1939[8]1959[19]1970[20]1979[21]1989[22]1999[23]2009[1]
Väkiluku&&&&&&&&&&011200.&&&&0011 200&&&&&&&&&&022489.&&&&0022 489&&&&&&&&&&030100.&&&&0030 100&&&&&&&&&&090912.&&&&0090 912&&&&&&&&&0116700.&&&&00116 700&&&&&&&&&0153494.&&&&00153 494&&&&&&&&&0238948.&&&&00238 948&&&&&&&&&0515975.&&&&00515 975&&&&&&&&&0907104.&&&&00907 104&&&&&&&&01261869.&&&&001 261 869&&&&&&&&01589436.&&&&001 589 436&&&&&&&&01680500.&&&&001 680 500&&&&&&&&01836808.&&&&001 836 808

Maantiede ja ilmastomuokkaa

Minsk sijaitsee Svislatsjoen varrella Minskin kukkuloiden kaakkoisrinteessä. Keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 220 metriä.

Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 22,3 astetta. Heinäkuu on myös sateisin kuukausi. Kylmintä on tammikuussa, keskimääräinen alin lämpötila on −9,8 astetta.[24]

Väestö ja aluejakomuokkaa

Lokakuun 2009 väestönlaskennan mukaan pääkaupunki Minskissä asui 1 836 808 ihmistä. Heistä miehiä oli 45,9 % (843 776) ja naisia 54,1 % (993 032).[1]

Kaupunki jakautuu hallinnollisesti yhdeksään piiriin (raion):[25][1]

väri nrovalkovenäjäksivenäjäksisuomeksiasukasluku
  1
Цэнтральны раён, Tsentralny rajonЦентральный район, Tsentralnyi rajonKeskinen piiri111 235
  2
Савецкі раён, Savetski rajonСоветский район, Sovetski rajonNeuvoston piiri162 315
  3
Першамайскі раён, Peršamaiski rajonПервомайский район, Pervomaiski rajonToukokuun ensimmäisen piiri213 985
  4
Партызанскі раён, Partyzanski rajonПартизанский район, Partizanski rajonPartisaanin piiri97 592
  5
Заводскі раён, Zavodski rajonЗаводской район, Zavodskoi rajonTehtaan piiri238 798
  6
Ленінскі раён, Leninski rajonЛенинский район, Leninski rajonLeninin piiri215 151
  7
Кастрычніцкі раён, Kastrytšnitski rajonОктябрьский район, Oktjabrski rajonLokakuun piiri155 061
  8
Маскоўскі раён, Maskouski rajonМосковский район, Moskovski rajonMoskovan piiri270 240
  9
Фрунзенскі раён, Frunzenski rajonФрунзенский район, Frunzenski rajonFrunzen piiri372 431

Useilla Minskin asuinlähiöillä on oma täsmentävä nimensä (mikroalue).

Talousmuokkaa

Minsk on merkittävä kauppa- ja teollisuuskaupunki, jossa on muun muassa kone-, auto-, traktori-, radio- ja työkaluteollisuutta.

Teollisuustuotannon merkitys on pienentynyt Neuvostoliiton hajottua 1991 ja turvattujen sisämarkkinoiden pienennyttyä tämän seurauksena. Minskin autotehdas (MAZ) valmistaa raskaita ajoneuvoja, Minskin traktoritehdas tuottaa Belarus-traktoreita[26] ja BelOMO optisia laitteita.

Liikennemuokkaa

Paikallisliikennettä hoitavat kahdeksan raitiovaunulinjaa ja yli 70 johdinautolinjaa. Minskin metro avattiin vuonna 1984 kahdeksalla asemalla; vuonna 2014 asemia oli 29 ja rataverkon pituus 37 km.[27] Rakenteilla on poikittainen kolmas linja sekä suunnitteilla myös neljäs linja.

Minskiä on viime vuosikymmeninä palvellut kaksi lentoasemaa: päälentokenttä Minskin kansallinen lentoasema vuodelta 1982 sijaitsee 42 kilometriä keskustasta itään. Vanhempi lentoasema eli Minsk-1 sijaitsee keskustan eteläpuolella; se perustettiin jo 1933. Kaupunkilentokentän alueelle on suunniteltu Minskin uutta liikekeskusta ja asuintaloja; lentoliikenne kentän kautta on jo hiipunut.

Minskin keskusrautatieasemalta ja lukuisilta muilta Valko-Venäjän rautateiden Minskissä sijaitsevilta asemilta (esimerkiksi Minskin Kulttuuri-instituutin asema, Minsk-Läntinen, Minsk-Eteläinen, Minsk-Itäinen, Minsk-Pohjoinen) pääsee kätevästi Minskin ympäristöön ja muualle Valko-Venäjälle.[28][29] Minskistä on hyvät rautatieyhteydet myös ulkomaille.

Kaukoliikenteen linja-autoasemista tärkeimmät ovat päärautatieaseman vieressä sijaitseva Minskin keskuslinja-autoasema, kaupungin koillisosan Moskovan linja-autoasema ja Itäinen linja-autoasema.[29][30]

Museoita ja nähtävyyksiämuokkaa

Toisessa maailmansodassa pahoin vaurioitunut Minsk on rakennettu suurelta osin sotavuosien jälkeen. Silti useita kirkkoja ja kansallisesti merkittäviä rakennuksia kuten arkkitehti Iosif Lanhbardin suunnittelemat Hallituksen talo (1934) ja Valko-Venäjän kansallisooppera ja -baletti (1939) säilyi melko ehjänä sotavuosien läpi. Useita sodassa tuhoutuneita tai sodan jälkeisenä neuvostoaikana rapistuneita rakennuksia on kunnostettu tai rakennettu jopa täysin uudestaan. Esimerkiksi Valko-Venäjän kirkot olivat neuvostovuosina miltei poikkeuksetta muussa käytössä. Keskustaan on uudelleenrakennettu jopa Venäjän keisarikunnan aikana hävitettyjä kohteita, kuten vanha raatihuone.[31][32][33] Suurin syy koko Minskin rakennuskannan nuoruuteen on kuitenkin kaupungin väkiluvun moninkertaistumisen sotaa edeltävästä runsaasta 200 tuhannesta nykyiseen 1,9 miljoonaan kaupungistumisen seurauksena.

Uudempaa, 2000-luvulla valmistunutta arkkitehtuuria edustavat esimerkiksi Minskin keskusrautatieasema (V. Kramarenka ja M. Vinahradau, 2000), Tasavallan palatsi (M. Pirogov, 2001), Valko-Venäjän kansalliskirjasto (M. Vinаhradаu ja V. Kramarenka, 2006) ja Minsk-Arena (V. Kutsko, 2010).[32][33][34]

Tiede ja koulutusmuokkaa

Kasvatustieteellisen valtionyliopiston päärakennus Itsenäisyyden aukiolla (arkkitehti G. Zaborski ja muut, 1990)

Minskissä on yli 30 ylempää korkeakouluopetusta antavaa oppilaitosta, joista 14 on yliopistoa tai akatemiaa.[35][36] Merkittäviä korkeakouluja ovat muun muassa (kesken, käännökset alustavavia):

Urheilumuokkaa

Kaupungissa on neljä jalkapallon liiga- tai divarijoukkuetta ja kolme jääkiekkojoukkuetta.

Jalkapallojoukkueet:

Jääkiekkojoukkueet:

Minsk-Arena on uusi 15 000 katsojan monitoimihalli, joka toimii KHL:n kuuluvan Dinamo Minskin kotihallina. Rakennusta käytetään myös muihin tapahtumiin kuten vierailevien artistien konsertteihin. Minskissä pidettiin jääkiekon vuoden 2014 maailmanmestaruuskisat. MM-kisoja varten rakennettiin vuosina 2012–2013 myös pienempi urheilun monitoimihalli, vajaan 8 000 hengen Tšižovka-Arena.[37][38]

Minskin ystävyyskaupungitmuokkaa

Lähteetmuokkaa

  1. a b c d e Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, Численность Населения Областей И Районов - г Минск (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlaskenta 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Minskin kaupunki) 5.8.2010. belstat.gov.by. Arkistoitu 18.9.2010. Viitattu 12.12.2010. (venäjäksi)
  2. Numbering plan in Belarus Beltelecom, beltelecom.by. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
  3. Telefonnyje kody gorodov Respublika Belarus Belb2b.by. Viitattu 2.7.2014. (venäjäksi)
  4. a b National accounts of the Republic of Belarus 2005-2012 years (Valko-Venäjän kansantaloustilastoja 2005-2012. Luku 3: Gross regional product) 2014. National Statistical Committee of the Republic of Belarus, belstat.gov.by. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 9.7.2014. (englanniksi)
  5. Official Exchange Rate set daily - Official Exchange Rate of the Belarusian Ruble Against Foreign Currencies Set by the National Bank of the Republic of Belarus on a Daily Basis (Vuoden 2012 viimeisen päivän virallinen vaihtokurssi 11340,00 BYR/EUR Valko-Venäjän kansallispankin mukaan. Vaihtokurssi löytyy valitsemalla vuosi 2012 alasvetovalikosta, ja tarkastelemalla Excel-taulukosta päivän 2012-12-31 vaihtokursseja Julkaisija = National Bank of the Republic of Belarus) nbrb.by. Viitattu 9.7.2014. (englanniksi)
  6. Cities-Museums Guide. Tourism & Leasure in Belarus. Pages 7-18 about Minsk. Riftour, Minsk, 2005. ISBN 985-6700-34-5. (englanniksi))
  7. Heikki Kirkinen (päätoim.): Venäjän ja Neuvostoliiton historia, s. 195, 350. Otava, 1986. ISBN 951-1-08450-X.
  8. a b Vsesojuznaja perepis naselenija 1939 g Selite = Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1939. Väestön kansallisuusjakauma Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru demoscope.ru. Viitattu 23.5.2013. (venäjäksi)
  9. Освобождение городов [1]
  10. Ikonen, S: Valko-Venäjän neuvostoaika: tuhon ja menestyksen tarinat, s. 58-103. Artikkeli teoksessa Luukkanen A. (toim.), 2009: Tuntematon Valko-Venäjä. Helsinki: Edita Prima Oy, 2009. ISBN 978-951-37-5445-7.
  11. Goujon, A Ajankohta = March 2008: Case Study: Kurapaty (1937-1941): NKVD Mass Killings in Soviet Belarus www.massviolence.org/ - Online Encyclopedia of Mass Violence. Viitattu 23.5.2013. (englanniksi)
  12. Badkhen, A Selite =: Belarus Keeps Soviet Massacre Secret The St. Petersburg Times. 17.10.2000. www.sptimes.ru - The St. Petersburg Times. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 23.5.2013. (englanniksi)
  13. КУЗНЕЦОВ, Игорь: Куропатское дело: 20 лет спустя 21 июня 2008. www.tut.by. Arkistoitu 15.10.2014. Viitattu 23.5.2013. (venäjäksi)
  14. Maly Trostinets (pdf) (Yhteenveto tuhoamisleiristä) Shoah Resource Center, The International School for Holocaust Studies. Yad Vashem - The Holocaust Martyrs' and Heroes' Remembrance Authority (www.yadvashem.org). Viitattu 23.5.2013. (englanniksi)
  15. a b c Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg Selite = Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811-1913 Julkaisija = istmat.info istmat.info. Arkistoitu 24.4.2015. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  16. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii Selite = Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Minsk löytyy julkaisun sivulta 19/41 otsikon Minskaja gubernija yhteydestä dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  17. Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Minskaja gubernja Selite = Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Minskin kuvernementti Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 19.4.2013. (venäjäksi)
  18. Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: II Belorusskaja SSR (Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet. Valko-Venäjän SNT:tä koskevat sivut 218-225 (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630. Arkistoitu 19.1.2021. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  19. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru) demoscope.ru. Viitattu 19.4.2013. (venäjäksi)
  20. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru) demoscope.ru. Viitattu 19.4.2013. (venäjäksi)
  21. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru) demoscope.ru. Viitattu 19.4.2013. (venäjäksi)
  22. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi Selite = Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989 Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  23. Republic of Belarus - Statistical Yearbook, s. 60. Valko-Venäjän Tilastollinen vuosikirja 2011. Minsk, Valko-Venäjä: National Statistical Committee of the Republic of Belarus, 2011. ISBN 978-985-6858-95-9. (englanniksi) ja (venäjäksi)
  24. Climate Charts (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. Population Census 2009 (Väestönlaskennasta 2009) 3.11.2010. National Statistical Committee of the Republic of Belarus, belstat.gov.by. Arkistoitu 11.1.2010. Viitattu 12.12.2010. (englanniksi)
  26. Belarus Tractors (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. Minsktrans (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. Минск автомобильный (Minsk Avtomobilynyi). Квадрограф, Minsk, 2008. ISBN 978-985-513-391-9. (venäjäksi)
  29. a b Атлас Минск (Atlas Minsk), s. 60. Minskin karttakirja. Minsk, valko-Venäjä: Белкартографя (Belkartografija), 2009. ISBN 978-985-508-072-6. (venäjäksi)
  30. Welcome to Belarus - by bus (Valko-Venäjän matkatoimiston sivu Minskin bussiliikenteestä) belintourist.com. Viitattu 9.11.2011. (englanniksi)
  31. The architectural ensemble of Independence Avenue - the main thoroughfare of Minsk City Valko-Venäjän valtio, gov.by. Viitattu 4.10.2013. (englanniksi)
  32. a b S. N. Maštšeno: Minsk i okrestnosti (Minsk and Surroundings). Višeišaja škola, Minsk, 2008. ISBN 978-985-06-1420-9. (venäjäksi) ja (englanniksi)
  33. a b Chrystaphor Khilkevich (teksti), Siarhei Plytkevich (kuvat), R. Atojan (kartta), T. Melyanets (design): Minsk in one day. Guidebook. Riftur (Riftour), Minsk, 2007. ISBN 978-985-6700-55-5. (englanniksi)
  34. O komplekse Minsk-Arena, minskarena.by. Arkistoitu 18.1.2015. Viitattu 4.10.2013. (venäjäksi)
  35. Institutions of Higher Education (in Belarus) - State-owned institutions The Ministry of Education of the Republic of Belarus. Arkistoitu 19.5.2012. Viitattu 25.7.2012. (englanniksi)
  36. Institutions of Higher Education (in Belarus) - Privately-owned institutions 2012. The Ministry of Education of the Republic of Belarus. Arkistoitu 18.1.2013. Viitattu 25.7.2012. (englanniksi)
  37. 2014 IIHF World Championship in Minsk (2014 jääkiekon MM-kisat Minskissä) Valko-Venäjän tasavallan viralliset sivut, belarus.by. Viitattu 9.11.2011. (englanniksi)
  38. Завершить строительство комплекса «Чижовка-Арена» в Минске планируется к концу 2012 года (Tšižovka-Arena (urheiluhalli) tullaan rakentamaan vuonna 2012-) novostrojka.by. Viitattu 9.11.2011. (venäjäksi)

Aiheesta muuallamuokkaa