Wiki SuomiWiki DeutschWiki English

Bakteerit

yksisoluisia mikroskooppisen pieniä eliöitä

Bakteerit (kreikan sanasta βακτήριον, baktērion, ’sauva’[2]) eli eubakteerit tai aitobakteerit on yksi kuudesta eliökunnan kunnasta. Bakteerit ovat yksisoluisia mikroskooppisen pieniä eliöitä eli mikrobeja. Bakteerit ovat esitumallisia eli niiden perintöaineksen ympärillä ei ole tumakoteloa. Ribosomeja lukuun ottamatta bakteereilla ei ole soluelimiä.

Bakteerit
Escherichia coli -soluja suurennettuna 25 000 kertaa
Escherichia coli -soluja suurennettuna 25 000 kertaa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:Bakteerit
Bacteria
Pääjaksot
Katso myös

  Bakteerit Wikispeciesissä
  Bakteerit Commonsissa

Bakteerit ovat evolutiivisesti hyvin vanhoja eliöitä. Niitä elää kaikkialla, missä on elämää: vedessä, maassa ja muissa eliöissä. Monet bakteerit elävät loisina muissa eliöissä ja voivat olla haitallisia. Osa bakteereista tuottaa endo- tai eksotoksiineiksi kutsuttuja haitta-aineita. Jotkin bakteereista ovat kuitenkin hyödyllisiä tai jopa välttämättömiä kantajalleen.

Bakteerit muodostavat suuren osan ihmisen mikrobistosta. Nykyisen käsityksen mukaan keskikokoisessa ihmisessä on keskimäärin 200 grammaa bakteereita, lukumäärällisesti mitattuna yhtä paljon kuin ihmissoluja.

Wiki SuomiWiki DeutschWiki English Historia Vuento 2019, s. 382–383.
  • ↑ Merriam-Webster Dictionary (Hakusana bacterium) merriam-webster.com. Viitattu 5.11.2010. (englanniksi)
  • ↑ Vuento 2019, s. 14.
  • ↑ Vanhin elämä palautettiin Australiaan Tiede.fi. 30.9.2019. Viitattu 30.9.2019.
  • ↑ Martin, Penny (päätoimittaja): Geographica: Suuri maailmankartasto, s. 34–35. Könemann, 2000 (alkuteos 1999). ISBN 3-8290-2481-9.
  • ↑ a b Vuento 2019, s. 13.
  • ↑ Vuento 2019, s. 268–273.
  • ↑ Vuento 2019, s. 318–319.
  • ↑ Vuento 2019, s. 321–322.
  • ↑ Vuento 2019, s. 13–14.
  • ↑ Vuento 2019, s. 16–17.
  • ↑ H. N. Schulz: Science (Hakusana bacterium) Science. 1999. Viitattu 2.4.2013. (englanniksi)
  • ↑ Bakteerit (prokaryootti) Solunetti. Viitattu 17.10.2019.
  • ↑ a b c d Bakteerisolun ulkoiset rakenteet Solunetti. Viitattu 17.10.2019.
  • ↑ a b Bakteerien erityispiirteet Solunetti. Viitattu 18.10.2019.
  • ↑ a b c d e Bakteerisolun sisäiset rakenteet Solunetti. Viitattu 17.10.2019.
  • ↑ Bakteerien genomi Solunetti. Viitattu 17.10.2019.
  • ↑ Vaara, Martti & Skurnik, Mikael & Sarvas, Matti (Mikrobiologia 2010), s. 33–35.
  • ↑ Vaara, Martti & Skurnik, Mikael & Sarvas, Matti (Mikrobiologia 2010), s. 35–36.
  • ↑ Vaara, Martti & Skurnik, Mikael & Sarvas, Matti (Mikrobiologia 2010), s. 37–39.
  • ↑ Vaara, Martti & Skurnik, Mikael & Sarvas, Matti (Mikrobiologia 2010), s. 18.
  • ↑ a b Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: Bios 5 – Bioteknologia, s. 22‒23. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-27633-4.
  • ↑ Schumann, Wolfgang: ”10”, Dynamics of the Bacterial Chromosome: Structure and Function, s. 381. John Wiley & Sons, 2006. ISBN 3-527-30496-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.4.2012). (englanniksi)
  • ↑ Vuento 2019, s. 52–59.
  • ↑ Vuento 2019, s. 52–53.
  • ↑ Vuento 2019, s. 62–66.
  • ↑ Vuento 2019, s. 69–71.
  • ↑ Jalava, Jari (Mikrobiologia 2010), s. 76–82.
  • ↑ Alison Abbott: Scientists bust myth that our bodies have more bacteria than human cells Nature. 8.1.2016. Viitattu 17.10.2019.
  • ↑ Ron Sender,Shai Fuchs, Ron Milo: Revised Estimates for the Number of Human and Bacteria Cells in the Body NCBI. 19.8.2016. Viitattu 17.10.2019.
  • ↑ Paljonko ihmisessä on bakteereja? Tiede. 30.4.2002. Viitattu 4.8.2019.
  • ↑ HAPANMAITOTUOTTEIDEN VAIKUTUS SUOLISTOMIKROBISTOON. Kovanen Katariina, Kandidaatin tutkielma, ,RavitsemustiedeLääketieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto, 2018. https://www3.uef.fi/documents/250436/2016572/Kovanen+Katriina.pdf/9738c074-c59d-4316-82e1-7d4a2cb2ccc4
  • ↑ Mustajoki, Pertti: Laktoosi-intoleranssi Terveyskirjasto - Duodecim. 31.10.2017. Viitattu 5.11.2018.
  • ↑ Savilahti, Erkki: Ohutsuolen toiminta. Duodecim -lehti, 1998, 114. vsk, nro 11, s. 1131. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.11.2018.
  • ↑ Rhen, Mikael & Kuusela, Pentti & Vaara, Martti (Mikrobiologia 2010), s. 68–75.
  • ↑ Bakteeribiofilmit infektiotaudeissa www.duodecimlehti.fi. Viitattu 31.3.2022.
  • ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 175–176. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
  • ↑ Jukka Lumio: Antibiootit Lääkärikirja Duodecim. 7.10.2018. Viitattu 17.10.2019.
  • ↑ Vuento 2019, s. 194, 198.
  • ↑ Vuento 2019, s. 281.
  • ↑ Vuento 2019, s. 299.
  • ↑ Hyödylliset mikrobit (Arkistoitu – Internet Archive), Evira 7.7.2016
  • ↑ Vuento 2019, s. 237–240.
  • ↑ Vuento 2019, s. 241–247.
  • ↑ Vuento 2019, s. 27–29.
  • ↑ Vuento 2019, s. 32–36.
  • ↑ Vuento 2019, s. 37–40.
  • ↑ Vuento 2019, s. 44.
  • ↑ Vuento 2019, s. 47.

    • Wiki SuomiWiki DeutschWiki English Aiheesta muualla Muokkaa

    Commons
    Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bakteerit.

     

    Noudettu kohteesta ”https:https://www.duhocchina.com/wiki/index.php?lang=fi&q=Bakteerit&oldid=21765991”
    🔥 Top keywords:

    Bakteerit: Yksisoluisia mikroskooppisen pieniä eliöitä

    Bakteerit (kreikan sanasta βακτήριον, baktērion, ’sauva’) eli eubakteerit tai aitobakteerit on yksi kuudesta eliökunnan kunnasta. Bakteerit ovat yksisoluisia mikroskooppisen pieniä eliöitä eli mikrobeja. Bakteerit ovat esitumallisia eli niiden perintöaineksen ympärillä ei ole tumakoteloa. Ribosomeja lukuun ottamatta bakteereilla ei ole soluelimiä.